Historiaa

Toiminta-ajatus
Iltalan vuokra-asunnot
Palvelutalo Reikonlinna
...Pihlajakoti
...Vaahterakoti
...Vanamokoti
...Tähtimökoti
...Kanervakoti
Palvelut
Hakemus Iltala
Hakemus Reikonlinna
Hinnasto
Henkilökunta
Ajankohtaista
Yhdistys
Historiaa
Tule töihin
Yhteystiedot
Etusivulle

Urjalan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry
HISTORIAA

Urjalan kunnan 100-vuotisjuhlassa syntyneen päätöksen johdosta kunnanhallitus asetti toimikunnan perustamaan Urjalaan vanhustenkotiyhdistyksen, jonka tarkoituksena olisi vanhusten asuinolojen parantaminen sekä fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja henkisten elinolojen parantaminen. Yhdistys perustettiin 8.5.1969. Yhdistys toimii yleishyödyllisenä yhteisönä.

Vuonna 1972 hyväksyttiin vanhustentalon yleissuunnitelma ja piirustukset. Asuintaloihin oli suunniteltu 17 huoneistoa, joiden yhteenlaskettu asuinpinta-ala oli 564 m2. Kokonaiskustannukset olivat 535 000 mk (n. 90 000€) eli neliömetriä kohti 950 mk (n.160€). Ensimmäiset rakennukset valmistuivat vuonna 1974. Vanhustentalo ristittiin Iltalaksi.

Vanhustentalon kakkosvaiheen suunnittelu käynnistyi heti ykkösvaiheen valmistumisen jälkeen 1974. Kakkosvaiheen rakentamista varten Asuntohallitus myönsi lainan 14.4.1976. Raha-automaattiyhdistys avusti tämän vaiheen rakentamista 15 %:lla. Molemmat paikallispankit antoivat lainaa yhteensä 300 000 mk (n. 50 500 €) ja Urjalan seurakunta antoi 100 000 mk avustuksen. Uudet asukkaat muuttivat 1.6.1977 kaikkiaan 19 uuteen vuokra-asuntoon.

Kolmas vaihe 10 asunnon rakentamiseksi aloitettiin 1985 ja valmistui kevättalvella 1986. Yhdistyksen asuntoja oli tässä vaiheessa valmiina 46. Yhdistyksen palkkaamana henkilökuntana vanhustentaloissa oli ainoastaan talonmies.

Rakentaminen oli tapahtunut pääasiassa velkarahoituksilla, mistä syystä yhdistyksen taloudellinen tulos oli useana vuonna tappiollinen. Kunta oli auttavana kätenä antamalla yhdistykselle useana vuonna tappion suuruisen avustuksen.

Palvelutalohanke käynnistyi 1997

Palvelutalohanke käynnistettiin yhdessä Urjalan kunnan kanssa 1997, kunnassa oli tehty päätös tuottaa vanhusten palveluasuminen kolmannella sektorilla. Raha-automaattiyhdistys tuki noin 33 % rakentamista, se oli suurin syy siihen, että rakentajana oli yhdistys eikä kunta, koska kunta ei voi saada RAY:n avustusta. Palvelutalon toiminta-ajatuksena on välimuotoinen asuminen palveluineen kotihoidon ja laitoshoidon välillä. Länsi-Suomen lääninhallitus antoi toimintaluvan ja sekä lääninhallitus että kunta valvovat toimintaa.

Kunta lahjoitti palvelutaloa varten hehtaarin suuruisen tontin. Rakennustyöt käynnistyivät 1999 ja 1.4.2000 muuttivat ensimmäiset asukkaat Palvelutalo Reikonlinnaan. Asukaspaikkoja oli 33. Toiminnan alkaessa Palvelutalon henkilökuntaan kuului toiminnanohjaaja, 4 sosiaali- ja terveysalan hoitajaa, siivous- ja keittiötyössä työssä yhdistelmätuella oleva henkilö ja talonmies puoliksi vanhustentalo Iltalan kanssa.
Koska valittujen asukkaiden hoitoisuus oli toimintaa aloitettaessa heikompi kuin oli suunnitteluvaiheessa ajateltu ja dementiaa sairastavia oli myös, henkilökuntaa lisättiin vähitellen niin, että vuoden 2003 lopulla oli yhteensä palkattua henkilökuntaa 19.

Palvelutalohankkeen yhteiskustannukset olivat 14 374 242 mk (n. 2 417574 €), josta Aravalainaa 7 125 000 mk (n. 1 198339 €), Ray:n avustus 6 050 242 mk (n. 1 017578 €), yksityishenkilön testamenttilahjoitusta 97 000 mk (n. 16 314 €) ja lainat rahalaitoksilta 1 102 000 mk (n. 185 343 €).

Dementiakoti 2004

Dementiakodin suunnittelu aloitettiin 2002 ja rakennustyöt käynnistyivät 2004. Uudet 13 asukasta pääsivät muuttamaan 1.11.2004. Koko talossa on tämän jälkeen vakituisia asukaspaikkoja 44 ja 2 lyhytaikaispaikkaa. Hankkeen rakennuskustannus oli 883 000 €, josta ARA:n lainaa 557 800 €, RAY:n avustusta 300 000 € ja omarahoitusosuus ja pankkilaina yhteensä 25 200 €.

Palvelutalon henkilökunnan määrää nostettiin edelleen ja vuoden 2004 lopulla palkattua henkilökuntaa oli yhteensä 29. Vuonna 2008 palkatun henkilökunnan määrä on 30.

Reikonlinnalla ja kunnalla oli kirjallinen ostopalvelusopimus, jonka mukaisesti kunta kattoi Reikonlinnan nettotappion. Vuoden 2008 alusta uusittiin ostopalvelusopimus, jonka mukaan kunta ostaa varaamiensa palveluasuntojen asukkaille asumispalveluja ennalta sovittujen hintojen mukaisesti.